Ikäystävällisiä asuinkuntia Päijät-Hämeeseen?

Voisiko Päijät-Hämeen ympäristökunnista vielä kehkeytyä ikäystävällisiä asuinkuntia, kun hyky ohjaa palveluitamme aina kauemmas?

Asikkala on palanen kauneinta Suomea; kunnan molemmin puolin siintävät sekä Vesijärven että juotavan hyvän Päijänteen vedet. Kunta on panostanut liikunnallisuuteen tarjoamalla ilmaiset liikuntapalvelut kuntosaleineen ja lenkkeilyyn houkuttelevilla ulkoilureiteillä. Puhtaissa vesissä voi  veneillä, meloa, kalastaa, tehdä päiväretkiä kantosiipialuksella, harrastaa uuden oppimista, opiskelua ja itsensä kehittämistä. Kasvattaa lapsensa turvallisessa ympäristössä, uusimmassa kouluyhteisössä. Saada apu sairauden iskiessä läheltä. Niin nuorille kuin vanhemmalle väellekin. Ikäystävällinen kunta turvaa kattavat laajakaistaverkot, jotta digipalvelujen käyttö ei kaatuisi netin kaatumiseen. Ikäystävällinen kunta toivottaa myös senioriväestön lämpimästi tervetulleeksi tarjoamalla ja kehittämällä erilaisia esteettömiä asumismuotoja, koska ikäihmiset nähdään merkittävänä paikkakunnan toiminnan vireyttäjänä ja kaupan rattaiden pyörittäjänä. Ikäystävällinen kunta tukee yhdistystoimintaa yhteistyön kättä ojentaen ja toimitiloja tarjoten. Ikäystävällinen kunta myös kuulee asukkaitaan, sekä nuoria että vanhoja. Onko se  enää mahdollista, kun hyky alkaa ohjata puolia palveluistamme?  Muuttaako ympäristökuntiin uusia asukkaita, kun palvelut karkaavat kauas?

Tiedämme, että iäkkäiden ihmisten palveluiden rakennetta uudistetaan henkeä ahdistavalla vauhdilla. Palveluiden tarvitsijat vain on unohdettu ottaa mukaan suunnitteluun: vanhus- ja vammaisneuvostoja ei kuultu. Palvelurakenteista halutaan asiakaslähtöisiä ja kustannusvaikuttavia. Kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia. Kotona asuminen mahdollisimman pitkään on keskeinen palvelutavoite. Toimintakykyä ja tervettä ikääntymistä lisäävät palvelut sekä monialainen kuntoutus ovat  kiinteä osa kotiin tuotavien palveluiden kokonaisuutta, samoin digitaaliset palvelut.

Hyky- muutosjunan myötä palvelut eivät kuitenkaan kohdennu kuntalaisille yhdenvertaisesti  maakunnan eri alueilla. Tämä on perussopimuksen vastaista. Sitä paljon puhuttua yksinäisyyttä ei edelleenkään hoideta aliresurssoiduilla kotihoitopalveluilla (tarve hykyssä 50 hoitajaa lisää, mutta alalle ei kuitenkaan ole tulijoita kovien suorituspaineiden takia), joten tässä yksinäisyyden poistamisessa meillä onkin merkittävä yhteisöllisyyden kehittämisen paikka, johon kaikkien kuntien ja kolmannen sektorin olisi paneuduttava välittömästi.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä painii kovin raskaassa taloussarjassa, vaikka moni ympäröivä kunta on saanut taloutensa hyvään kuntoon. Tuottavuustavoitteet ovat  huimat johtuen Lahden ja Hollolan alijäämistä. Mahtaako olla niin, että kuntajohtajista koostuva valiokunta itse asiassa koko taustapalettia johtaakin? Hyky-hallitus junttaa toimintaa valtuuston tahdon vastaisesti  keskittämällä kaikki toimet itsevaltaisesti keskustaajamaan eli Lahteen.  Mitään lukuja tällaisesta keskittämisestä ei ole näyttää. Eiköhän paljon puhuttu yhtiöittämis-rumbakin lähde piakkoin käyntiin? Pohjatyö ja perusasiat ovat hunningolla ja potilaat, asiakkaat ja ikäihmiset kohta vailla säällistä hoito- tai asuinpaikkaa, kun vanhat toiminnot ajetaan suunnittelemattomasti alas. Sanalla sanoen, koko hykyrakennesuunnitelma on kuin oljista tehty himmeli, joka alibudjetoituna on täysin epärealistinen toteuttaa. Nyt mennään raha edellä, kun aina pitäisi mennä palvelut edellä. Tästä ei hyvä seuraa!  Koko maakuntasote kaatuu omaan mahdottomuuteensa.

Missä muuten ammattiyhdistysliike on ollut koko tämän hyky-prosessin ajan? Henkilökunta roikkuu löysässä hirressä. Ketäänhän ei irtisanota, mutta ”ainahan henkilökunta vaihtuu”. AY-liikkeeltä ei ääntäkään, vaikka heidän pitäisi olla puolustamassa työntekijöiden etua! Oi aikoja, voi tapoja!

Kehitä näillä murheellisilla eväillä sitten ikäystävällisiä ja inhimillisiä asuinkuntia Päijät-Hämeeseen.

 

yst. terv.

15.2.2017

Riitta Lalla